NYC Dating Stories…

Olin yhtenä iltana varmaan elämäni kamalimmilla treffeillä! Ihan oikeesti tälläistä ei ole koskaan ennen tapahtunut! Annabellan sanat “sun pitää deittailla” ja “get out there”…soivat joskus korvissani. En kyllä ole etsimässä mitään vakavampaa suhdetta ja useimmiten olen niin kiireinen että poikaystäväkuvioille ei ole aikaa. Mutta nyt kuitenkin kävi näin.
Yksi kundi oli ollut yhteydessä facebookissa ja hei, en yleensä koskaan tee tälläistä, mutta hänen emailit oli ihan normaaleja, hän teki ja sanoitti musiikkia. Ajattelin että ainakin voitais jutella musiikista jos deitti olis tylsä. Nykissä tapaa kaikenlaisia tyyppejä ja meillä oli tuttuja samoissa piireissä joten päätin lähteä syömään. Hän vahvisti ravintolan emailitse ja minä satun inhoamaan sitä paikkaa yli kaiken. Mun oli pakko keksiä valkea valhe ja sanoin että olin juuri siellä ja ehdotin paria muuta paikkaa(Perla tai Emporio) joista hän voisi valita. Hän sitten vastasi että Perlaan hän ei ainakaan lähde koska siellä on menussa Foie gras. Hän on kasvissyöjä eikä muutenkaan kannusta pateen syömistä ja hänen mielestään oli epäinhimillistä edes ehdottaa sitä! Siis Emporioon. Mieleeni tuli heti että ehkä ei olisi hyvä idea laittaa päälle mun lemppari nahkatakkia.
Nyt tartten Saran apua ja hän tuleekin valitsemaan sopivaa asua. Meillä on tapaaminen klo 19.30 ja ravintola on aika lähellä asuntoani. Sitten, eka tekstari tulee klo 19.00 “olen täällä” , muutaman minuutin päästä toka tekstari “oletko jo kävelemässä tänne?”, eikä mene kauan kun kolmas tekstari tuli “oletko tulossa?”, kaikki nämä viestit siis ennen puolta kahdeksaa! Mietin jo että tekstaan ja sanon olevani sairas, mutta ei ole minun tapaistani peruuttaa joten jatkoin matkaa ravintolaan.
Menen suoraan baariin ja yksi vanhemman oloinen herrasmies tulee minua kohti ja alkaa juttelemaan ja se on HÄN. Hän EI ole 35, vaan puskee jo lähempänä viittäkymppiä hmmm… no ajattelin että otan lasillisen viiniä ja katson mihin tämä johtaa. Heti kun hän avaa suunsa, kuulen monotonisen nasaali äänen ja tunnen itseni leijuvan autopilootilla, nyökkäillen ja välillä hymyillen. Mietin samalla miten ihmeessä pääsen pois tästä tilanteesta. Juttelimme niitä ja näitä ja hän töksäytti että inhoaa Sex and the City sarjaa sekä siinä näytteleviä rumia naisia (olis voinu olla sanomattakin) ja että koko reality TV on feikkiä! Kuten arvaatte, minulla olisi paljon sanottavaa mutta pidin suuni kiinni siinä pelossa että ilta jatkuisi vain pidempään! Minulla ei ollut sydäntä nousta ja kävellä ulos, hänelle tämä varmaan oli kuukauden paras deitti!
Kun oltiin syöty, hän tilasi laskun ja sanoi “saatan sinut kotiin”, kun hän samanaikaisesti laittaa chap-stikkiä kurttuisille huulilleen…apua…mitä pelastukseksi? Onneksi hän menee miestenhuoneeseen ja sanoin että odotan kadulla … pääsin soittamaan hätäpuhelun Saralle “soita mulle muutaman minuutin päästä”! Hän tulee ja lähdemme kävelemään ja hän yrittää heti ottaa kädestäni kiinni, minä puolestani korjailen laukkuni olkahihnaa enkä päästä kättäni vapaaksi…minuutit tuntuvat tunneilta…kunnes pelastus soitto tulee. Minä sanon hyvin asiallisesti “anteeksi mutta minun on pakko vastata tähän puheluun”, hän ymmärsi…ja olin pelastunut!
Ensi kerralla tutkin vähän tarkemmin kenen kanssa lähden syömään!
Advertisements

One thought on “NYC Dating Stories…

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s